Tampereen Pyrinnön yleisurheilun seuratoiminnan käsikirja 2009

Sisällysluettelo

1   Toiminnan tavoitteet
1.1       Arvot
1.2       Missio
1.3       Visio v. 2011 loppuun

2   Eettiset pelisäännöt
2.1       Valmentaja
2.2       Urheilija
2.3       Sidosryhmien jäsenet

3   Talous
3.1       Varainhankinta
3.2       Valmennusryhmämaksut
3.3       Valmentajien kulukorvaukset
3.4       Urheilijoiden kulukorvaukset
3.5       Nuoriso- ja valmennuspäällikön korvaukset
3.6       Osanottomaksut
3.7       Lisenssi ja vakuutus
3.8       Kilpailuasujen maksut

4   Jaoston organisaatio ja toimenkuvat
4.1       Jaoston vastuuhenkilöiden tehtävät

5   Valmennustoiminta
5.1       Valmennuksen linjaukset
5.2       Nuorisotoiminta, alle 15-vuotiaat
5.2.1       Urheilukoulu 9–11 v
5.2.2       Valmennusryhmät 12–15 v
5.2.3       Harrasteryhmä
5.3       Kesätoiminta
5.3.1       Tutustumisurheilukoulu
5.3.2       Tsemppiurheilukoulu
5.3.3       HIPPO-viikkokisat
5.4       Talvikauden temppukoulu
5.5       Kilpailut
5.6       Valmentajien rekrytointi
5.7       Valmennusryhmätoiminta yli 15 v
5.8       Valmentajien koulutus
5.9       Valmentajien rekrytointi

6   SM- ja pm-kilpailut
6.1       Ilmoittautuminen SM- ja pm-kisoihin
6.2       Matkakulut SM-kisoihin
6.3       Majoittuminen SM-kisoissa
6.4       Ruokaraha SM-kisoissa
6.5       Vastuuvalmentajan tehtävät SM-kisoissa

7   Seuraottelut
7.1       Seurajoukkueen muodostamisperusteet
7.2       Seuraotteluvastaavan tehtävät
7.3       Seurajoukkueiden Eurooppacup

8   Kilpailutoiminta
8.1       Kilpailutoiminnan tavoitteet
8.2       Tärkeimmät kilpailut
8.3       Kilpailujen hakeminen
8.4       Kilpailujen käytännön järjestelyt
8.5       Tuomarikoulutus
8.6       Toimitsijoiden rekrytointi
8.7       Kilpailuihin liittyvää materiaalia

9   Viestintä
9.1       Sisäinen viestintä
9.2       Ulkoinen viestintä  

<< takaisin alkuun

1 Toiminnan tarkoitus

1.1  Arvot

- pyrintöläisyys
- seuraylpeys 
- tuloksellinen kilpaurheilu
- hauskuus, monipuolisuus
- liikunnallinen elämäntapa (seuratyö)

1.2 Missio

- kilpailen aikani, olen seuratoiminnassa ikäni

1.3 Visio v. 2011 loppuun

Talous
- vakaa ja pitkäjänteinen
- toimintapohjainen (tv-kisat: Eliittikisat + Tähtien kisat)
- toimiva yhteistyökumppaniverkosto
- kilpailuolosuhteet kaupungilta

Urheilumenestys
- Kalevan Malja Top 3
- Arvokisaedustajia 2011–2014
- Nuoria arvokisatasolle

Kilpailut
- TV-kisat 2/vuosi – näkyvyys
- Nuorten 22 v. EM-kisat 2013
- Kalevan kisat 2015–2020

Toimijat
- valmentajia ja toimijoita sekä laadullisesti että määrällisesti riittävästi
- vastuuhenkilöt

<< takaisin alkuun

2 Eettiset pelisäännöt

2.1 Valmentaja

• Kunnioittaa jokaisen urheilijan oikeuksia ja ymmärtää jokaisen urheilijan arvon omassa ryhmässään riippumatta urheilijan taustasta tai kyvyistä.
• Asettaa urheilijan hyvinvoinnin ja turvallisuuden aina tuloksenteon yläpuolelle.
• Pyrkii estämään asiatonta käyttäytymistä ja kielenkäyttöä omassa ryhmässään sekä kaikissa mahdollisissa sidosryhmissä.
• Ei koskaan aseta itseään sellaiseen tilanteeseen, jossa haavoittuvan urheilijan hyväksikäyttö tai huono kohtelu voisi olla edes teoriassa mahdollista.
• Varmistaa olevansa riittävän hyvin koulutettu tehtävään, jossa hän seurassa toimii. On halukas kehittämään itseään valmentajana seuran ja Suomen Urheiluliiton tarjoamien koulutusmahdollisuuksien puitteissa.
• Ymmärtää valmentajan roolin asettamat vaatimukset ja valmentajan / urheilijan välisen suhteen herkkyyden sekä etenkin ystävyyden ja intimiteetin terveen suhteen.
• On vastuussa siitä, että on suunnitellut jokaisen harjoituksen etukäteen niin hyvin, että ryhmän jokaisella urheilijalla on mahdollisuus tehdä kykyjensä mukainen, hyödyllinen harjoitus.
• On aina valmis selittämään urheilijoilleen, millaisesta harjoituksesta milloinkin on kysymys ja miksi se milloinkin tehdään.
• Ymmärtää, että jokainen harjoitus on vedettävä intohimoisesti, eikä pelkästään viran puolesta – korostaen urheilun positiivisia puolia, etunenässä rehti peli, kaikkensa yrittäminen ja terveys.
• Käyttäytyy ja toimii esimerkillisesti harjoituksessa ja kaikissa muissa mahdollisissa urheilijan kohtaamistilanteissa. On itse esimerkkinä joka hetki kaikissa tilanteissa, mukaan lukien haitallisten elämäntapojen kuten tupakoinnin, alkoholinkäytön, huumausaineiden sekä kiellettyjen lääkeaineiden käytön suhteen. Ainoa mahdollinen toleranssi on nollatoleranssi.
• On aina roolimalli ja kunnioittaa tätä asemaansa sekä ymmärtää sen sisältämät vaatimukset.
• Pyytää aina luvan ja selittää tarkoituksen koskettaessaan urheilijaa. Ymmärtää nuoren urheilijan herkkyyden kyseisessä tilanteessa.
• Toimii vilpittömässä yhteistyössä urheilijoiden parhaaksi muiden valmentajien, managerien, lääkäreiden, fysioterapeuttien, seurajohdon, urheilijoiden vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa.
• Kuuntelee ja ymmärtää valmennettaviaan joka tilanteessa ja saa heidät tuntemaan, että he ovat valmentajalle tärkeitä harjoituksissa ja myös niiden ulkopuolella.
• Suhtautuu urheilijoiden antamaan palautteeseen vakavasti. Ymmärtää urheilijan mahdollisia ongelmia sekä on valmis ymmärtämään, että koti ja koulu voivat olla monissa tapauksissa urheilijalle vähintään yhtä tärkeitä – elleivät tärkeämpiä – asioita kuin urheileminen.
• Ymmärtää tosiasiat sen suhteen, ketä hänen on järkevää valmentaa ja ymmärtää, jos omat kyvyt eivät riitä valmentamaan urheilijaa hänen potentiaalinsa sallimissa rajoissa. Ajattelee aina urheilijan parasta, eikä koskaan aseta omaa etuaan tämän edelle. Ymmärtää, koska omat kyvyt ovat rajalliset ja on aika ohjata urheilija osaavampiin käsiin.
• Kunnioittaa myös toisia valmentajia sekä heidän toimintatapojaan. Ei himoitse lähimmäisensä valmennettavia.
• Reagoi poikkeuksetta  tilanteeseen, jossa näkee urheilijoita kohdeltavan fyysisesti, verbaalisesti tai muilla tavoin sopimattomasti ja raportoi näistä tilanteistä poikkeuksetta seuran johdolle.
• Ymmärtää kodin ja urheilijan läheisten merkityksen, eikä ylitä valtuuksiaan vain urheilutulosten saavuttamiseksi, mikäli urheilijan kotiasiat ja henkilökohtainen elämä sotivat sitä vastaan. On aina valmis keskustelemaan em. asioista urheilijan ja kodin ehdoilla.

2.2 Urheilija

• Ymmärtää vastuunsa urheilijana ja ihmisenä sekä lupaa käyttäytyä hyvin ja vastuullisesti harjoituksissa, kilpailuissa ja muissa yhteisissä tapahtumissa.
• Kohtelee muita urheilijoita poikkeuksetta kunnioittavasti ja korrektisti, hyväksyy sekä harjoituskavereidensa että kilpakumppaneidensa erilaisuuden ja yksilöllisyyden koskaan väheksymättä tai halveksimatta heitä.
• Ei koskaan saata omaa seuraansa tai ryhmäänsä huonoon valoon. Arvostaa seuraansa sekä sen toiminnassa mukana olevien ihmisten panosta. Ymmärtää, että jokainen yleisurheilussa toimiva henkilö on mukana omasta tahdostaan ja halustaan, oli sitten kyse kilpailujen järjestäjistä, toimitsijoista tai kenestä tahansa.
• Osallistuu aina harjoituksiin intohimoisesti ja haluaa harjoitella niin hyvin kuin mahdollista.
• Ilmoittaa valmentajalleen poikkeuksetta, jos saa valmennusapua jostakin muualta tai jos on halukas valmentautumaan jonkun toisen valmentajan opeilla.
• Noudattaa aina valmentajansa antamia ohjeita ja ilmoittaa, jos on niistä eri mieltä. Kysyy aina, kun haluaa tietää, miksi jotakin harjoitusta tehdään.
• Sitoutuu tulemaan aina ajoissa harjoituksiin ja asennoitumaan jokaiseen harjoitukseen parhaan kykynsä mukaan innostaen myös muita harjoitusryhmänsä urheilijoita.
• Ymmärtää oikean ravinnon, unen, lihashuollon sekä terveellisten elintapojen merkityksen omassa urheiluharrastuksessaan.
• On valmis keskustelemaan valmentajansa kanssa, jos jokin henkilökohtainen asia esimerkiksi koulussa tai kotona estää tai vaikeuttaa harjoittelua tai kilpailemista.
• Ymmärtää roolinsa urheilijana sekä mahdollisena esikuvana sekä sen asettamat vaatimukset. Sitoutuu noudattamaan hyviä ja esimerkillisiä elintapoja harjoituksissa, kilpailuissa sekä kaikissa muissa yhteisissä tapaamisissa.
• Ilmoittaa heti seuran johdolle tai muille valmentajille, jos havaitsee minkäänlaista epäasiallista tai sopimatonta käyttäytymistä valmentajien tai muiden urheilijoiden taholta.
• On valmis ottamaan henkilökohtaisesti vastuun siitä, että hoitaa poikkeuksetta parhaalla mahdollisella tavalla verryttelyt, venyttelyt, valmistautumiset harjoituksiin tai kilpailuihin sekä niiden suorittamisen.
• Haluaa kilpailla ja antaa aina kaikkensa, eikä suhtaudu kilpailemiseen yliolkaisesti. Yrittää aina parhaansa. Pitää kunnia-asiana seuransa edustamista sekä Pyrinnön paidan pukemista päälle.
• Kunnioittaa valmentajaansa sekä kaikkia muita sellaisia ihmisiä kotona, koulussa ja urheiluseurassa, jotka vaikuttavat positiivisesti hänen harjoittelemiseensa ja urheilemiseensa.

2.3 Sidosryhmien jäsenet

• (Tässä tarkoitetaan kaikkia pyrintöläiseen urheiluun sidoksissa olevia tahoja, kuten kilpailutoimitsijoita, -tuomareita, seuran muiden jaostojen jäseniä, urheilijoiden vanhempia, tukiryhmiä ja mahdollisia sponsoreita jne.)
• Ovat tutustuneet edellä kirjattuihin valmentajan ja urheilijoiden vastuihin, velvollisuuksiin ja oikeuksiin ja sitoutuu soveltamaan niihin kirjattuja periaatteita omissa Pyrintöön ja urheilemiseen liittyvissä toimissaan.
• Erityisesti huolehtivat siitä, että kaikkia oman seuran (ja kilpailutilanteissa kaikkien muidenkin seurojen) urheilijoita, heidän valmentajiaan, huoltajiaan ja vanhempiaan sekä kilpailuihin saapunutta yleisöä kohdellaan asiallisesti, tasapuolisesti, ehdottoman oikeudenmukaisesti ja heidän persoonallisuuttaan kunnioittaen unohtamatta yksittäistapauksissa urheilun reilun pelin henkeä.
• Harjoituksissa ja kilpailuissa sidosryhmien tehtävänä on tukea ja kannustaa urheilijoita tekemään parhaansa. Valmennusvastuu on urheilijan henkilökohtaisella valmentajalla tai valmennusryhmän vetäjillä. Tämä koskee harjoitusten läpivientiä, joukkueiden ja lajien valintaa seuraotteluihin ja viesteihin sekä käytännön ohjausta kilpailujen aikana.

<< takaisin alkuun

3 Talous

3.1 Varainhankinta

- tärkein varainhankintamuoto on kilpailujen järjestäminen, unohtamatta kilpailujen aikaista ravintola- ja kahvilatoimintaa
- näin valmennusryhmämaksut voidaan pitää kohtuullisina

3.2 Valmennusryhmämaksut kaudella 2010–2011

Junioriryhmät

• vuosimaksut

8-vuotiaat (03 syntyneet) 120 €
9–11-vuotiaat (02–00 syntyneet) 150 €
12–13-vuotiaat (99–98 syntyneet) 200 €
14–15-vuotiaat (97–96 syntyneet) 350 €

• Kaikki vuosimaksut laskutetaan kahdessa osassa.
• sisältää 
  - valmennuksen
  - kilpailulisenssin, joka sisältää tapaturmavakuutuksen
  - osanottomaksut Pyrinnön järjestämiin kisoihin, pm- ja SM-kisoihin
  - seuraottelumatkat
  - T-paidan

Nuorisovalmennus

• vuosimaksu 16–19-vuotiailta 350 €
• laskutetaan kahdessa osassa
• sisältää
  - valmennuksen
  - kilpailulisenssin, joka sisältää tapaturmavakuutuksen
  - osanottomaksut Pyrinnön järjestämiin kisoihin, pm- ja SM-kisoihin 
  - seuraottelumatkat
  - osanottomaksut nuorten Eliittikisoihin ja lajikarnevaaleille 16–19-vuotiaille oman ikäluokkansa A-luokan tuloksen saavuttaneille. Osanottomaksut maksetaan ensin itse ja kuitit maksuista toimitetaan seuran toimistolle kesän päätteeksi.
  - T-paidan

3.3 Valmentajien kulukorvaukset

Tampereen Pyrinnön valmentajakorvaussysteemi vuoden 2010 osalta on seuraava:

Alle 15 v. urheilijoita valmentavat

• 9–11 v. urheilijoita valmentavat:  25 % valmennusmaksusta
• 12–14 v. urheilijoita valmentavat: 30 % valmennusmaksusta
• 15 v. urheilijoita valmentavat 30 % valmennusmaksusta

Valmentajat pitävät kirjaa harjoituksista: harjoituspäivämäärät sekä urheilijoiden lukumäärä harjoituskerroittain. Lomakkeen palautus Elisalle kauden päätyttyä.

Yli 15 v. urheilijoita valmentavat

• 1–3 urheilijaa = 50 % valmennusmaksusummasta
• 4–5 urheilijaa = 40 % valmennusmaksusummasta
• 6–7 urheilijaa = 35 % valmennusmaksusummasta

Valmentajat pitävät kirjaa harjoituksista: harjoituspäivämäärät sekä urheilijoiden lukumäärä harjoituskerroittain. Lomakkeen palautus Tiialle kauden päätyttyä.

Menestysbonus

Valmennuspäällikkö voi myöntää ns. valmennusrahaa menestymisen perusteella. Vuosittain stipendirahan määrä katsotaan jaoston taloudellisen tilanteen mukaisesti. Stipendejä jaetaan menestymisen perusteella. Tavoite on jakaa vuosittain 2000 euroa stipendeillä.

Vanhempi-valmentajat

Pyrinnössä toimii paljon vanhempi-valmentajia. Heille ei makseta erikseen valmentajakorvauksia, koska heidän lapsensa urheilevat seurassa veloituksetta. Vanhempi-valmentajan osuus kuitenkin rahallisesti lasketaan maksettaessa valmennuskorvauksia muille valmentajille.

Yleisurheilujaostolla on oikeus muutoksiin ja mahdollinen seuran talouden yhtäkkinen heikentyminen oikeuttaa korvauksien mahdolliseen pienentämiseen.
Korvauksiin oikeutetut summat ilmoitetaan lokakuun aikana.

Kulukorvausten laskuttaminen

kulukorvauksen voi nostaa vuoden loppuun mennessä seuraavasti:
- tekemällä matkalaskun maksimi 0,44 €/km, mutta 0,20 euroa/km, jos vuodessa on yli 2000 € matkakorvauksia
- urheiluvarustekuitilla
- matkalasku tai kuitit lähetetään Pyrinnön toimistoon Jarmo Hakaselle, Pyhäjärvenkatu 5 H, 33200 Tampere, mukaan nimi, pankkitilinnumero ja henkilötunnus, Hakanen maksaa rahat tilille noin kuukauden sisällä.

3.4 Urheilijoiden kulukorvaukset

Tampereen Pyrinnön yleisurheilijoiden kulukorvaussysteemi on vuoden 2010 osalta seuraava:

• Mestariluokan urheilija: 1500 €
• A-luokan (yleinen sarja) urheilija ja potentiaalinen Kalevan Kisojen mitalisti tulevana vuonna: 1000 €
• A-luokan (yleinen sarja) urheilija: 500 €

Kaikkien tuensaajien tulee olla vähintään 18-vuotiaita.

Ehtona kulukorvauksen maksulle on, että urheilija osallistuu Kalevan kisoihin, SM-viesteihin ja muihin Suomen mestaruuskisoihin sekä edustaa seuraa mahdollisuuksien mukaan pienemmissä seuralle tärkeissä kisoissa (mm. pm-kisat, halliviestiseuraottelu).

Lisäksi urheilijan tulee olla hyvä esimerkki nuoremmille urheilijoille ja pyydettäessä olla oman aikataulun salliessa mukana seuran juniorityössä, kilpailutapahtumissa ja palkitsemistilaisuuksissa sekä edustaa seuraa tarpeen tullen muutenkin kuin urheillen.

Yleisurheilujaostolla on oikeus muutoksiin ja mahdollinen seuran talouden yhtäkkinen heikentyminen oikeuttaa korvauksien mahdolliseen pienentämiseen.

Kulukorvauksiin oikeutetut urheilijat ilmoitetaan marraskuun aikana ja korvauksia on mahdollista hakea seuraavan kilpailukauden aiheuttamista kuluista kuitteja vastaan 1.12.–30.09.

3.5 Nuoriso- ja valmennuspäällikön korvaukset

• jaoston nuoriso- ja valmennuspäällikkö toimivat erillistä korvausta vastaan
• korvaus on sovittu vähintään vuodeksi eteenpäin käsittämään myös kaikki sivukulut
• molempien kanssa on tehty erillinen kirjallinen työsopimus

3.6 Osanottomaksut

• Seura maksaa pm- ja SM-kisojen osanottomaksut kaikille kisoihin osallistuville urheilijoille.
• Eliittikisojen ja muiden kansallisten kisojen osanottomaksuja maksetaan kauden jälkeen kuitteja vastaan seuraavasti:
  -  N/M17–19-sarjoissa oman ikäluokkansa A-luokan tulosrajan saavuttaneille nuorten eliittikisat ja lajikarnevaalien kisat
  -  yli 19-vuotiaille oman ikäluokkansa A-luokan tulosrajan saavuttaneille kaikki kansalliset ja kansainväliset kisat
  -  Kauden jälkeen osanottomaksulasku kuitteineen toimitetaan Jarmo Hakaselle. Kaikissa kuiteissa täytyy olla urheilijan nimi.

• Kaudella 2010–2011 jaosto osallistuu urheilijoiden leirikustannuksiin seuraavasti:
  -  SUL:n maajoukkueleireille kutsuttujen urheilijoiden osallistumismaksut korvataan, matkoja ei korvata.
  - Jaosto ei osallistu urheilijoiden alueleirikustannuksiin eikä piirileirikustannuksiin.
  Tukikäytäntö arvioidaan vuosittain uudelleen.

3.7 Lisenssi ja vakuutus

• Lisenssit otetaan ennen vuoden vaihdetta automaattisesti kaikille toiminnassa mukanaoleville urheilijoille.
• Uusille urheilijoille lisenssi otetaan heti, kun valmennusryhmämaksu on suoritettu.
• Lisenssimaksu sisältyy valmennusryhmämaksuun.
• Lisenssiin kuuluu tapaturmavakuutus alle 18-vuotiaille, vakuutuskausi katkeaa vuoden vaihteessa.

3.8 Kilpailuasujen maksut

Asics kilpailuasut:

• kisa-asujen hinnat
• Aikuisten A-luokan tuloksen tehneille kisa-asu on ilmainen.
• 17- tai 19-sarjan A-luokan tuloksen saavuttaneet 15–19-vuotiaat urheilijat saavat kisa-asun puoleen hintaan.
• Alle 15-vuotiaat kustantavat koko puvun itse.

Tuulipuvut:

• tuulipukujen hinnat
• Aikuisten A-luokan tuloksen tehneille tuulipuku on ilmainen
• 17- tai 19-sarjan A-luokan tuloksen saavuttaneet 15–19-vuotiaat urheilijat saavat tuulipuvun puoleen hintaan.
• Ryhmien valmentajat saavat tuulipuvun ilmaiseksi tarpeen mukaan.

<< takaisin alkuun

4 Jaoston organisaatio ja toimenkuvat

Yleisurheilu on Tampereen Pyrinnön suurin jaosto. Sen toimintaa johtaa jaostojohtokunta. Jaosto voi päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran johtokunta vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet. Jaostolla on yksi vuosikokous viimeistään helmikuussa, siellä valitaan jaostojohtokunnan puheenjohtaja ja 4-11 jäsentä esitettäviksi seuran vuosikokoukselle, joka lopullisesti hyväksyy jaostojohtokunnan kokoonpanon.

Jaostojohtokuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja, talousvastaava, valmennusvastaava, nuorisovastaava, kilpailuvastaava, tiedotusvastaava, urheilijoiden edustaja, vanhempien edustaja sekä mahdollisia muita jäseniä.

4.1 Jaoston vastuuhenkilöiden tehtävät

Puheenjohtaja
hoitaa yhteydet Pyrinnön johtokuntaan ja on vastuussa jaoston toiminnasta, johtaa kokoukset ja sisäisen tiedottamisen, vastaa jaoston kehittämisestä yhdessä muiden vastuuhenkilöiden kanssa.

Varapuheenjohtaja
Johtaa kokoukset puheenjohtajan ollessa estynyt.

Talousvastaava
hoitaa maksuliikenteen ja tekee tilinpäätöksen, laatii budjetin yhdessä puheenjohtajan kanssa. Informoi jaoston johtokuntaa jaoston taloudellisesta tilanteesta. Tekee Eliittikisojen ja Tähtien Kisojen urheilijasopimukset.

Valmennusvastaava
Yleisurheilun valmennusvastaava/valmennuspäällikkö vastaa ja koordinoi yli 15-vuotiaiden toimintaa. Hän auttaa valmennuksen järjestämisessä, myös seuran rajojen ulkopuolelta tarvittaessa. Kannustaa valmentajia jatkokoulutukseen. Järjestää sisäistä koulutusta. Organisoi yhdessä nuorisopäällikön kanssa valmennusta 13-17 -vuotiaiden osalta. Hän on yhdyshenkilö piirin ja liiton suuntaan sekä huolehtii toimistoon nimilistat lisenssejä, hallimaksuja yms. varten. Organisoi pm- ja SM-kilpailuiden ilmoittamiset.

Nuorisovastaava
Yleisurheilun nuorisopäällikkö vastaa ja koordinoi alle 15-vuotiaiden toimintaa. Hän vastaa valmentajien rekrytoinnista, koulutuksen organisoinnista, tiedotuksesta, markkinoinnista sekä kaikista juoksevista asioista nuorisopuoleen liittyen, kuten lisenssien hankinnasta ja kausimaksujen laskutuksesta. Lisäksi hän toimii linkkinä ryhmien ja jaoston välillä. Hän on myös nuorisopuolen yhdyshenkilö piirin, liiton ja Nuoren Suomen suuntaan.

Kilpailuvastaava
Kilpailuvastaavalla on kokonaisvastuu Pyrinnön järjestämien yleisurheilukilpailujen organisoinnista. Virallisten kilpailujen päivämärät on suunniteltava hyvissä ajoin ennen kauden alkua. Kansainväliset ja kansalliset kilpailut on anottava SUL:n kautta ja piirikunnalliset Hämsyltä. Yksittäisen kilpailun tehtävänkuvaan kuuluu aikataulun suunnittelu, toimitsijoiden valinta ja tiedottaminen, kilpailutapahtuman kulusta vastaaminen ja varmistaminen tulosten tiedottamisesta. Mahdollisista ennätyksistä on tehtävä viralliset ilmoitukset. Muita tehtäviä ovat toimitsijoiden koulutuksesta vastaaminen ja yhteydenpito SUL:n kilpailuvastaaviin.

Tiedotusvastaava
Tiedotusvastaava huolehtii kilpailujen ilmoitukset tarvittaviin medioihin sekä muut tarvittavan tiedottamisen yhteistyössä valmennus- ja nuorisopäällikön kanssa. Pääasiallinen tiedotuskanava ovat jaoston omat nettisivut

Urheilijoiden edustaja
Urheilijoiden edustaja huolehtii urheilijoiden äänenkuulumisesta jaostojohtokunnassa. Voi toimia eräänlaisena urheilijoiden kapteenina.

Vanhempainedustaja
Vanhempainedustaja toimii yhtenä linkkinä eri ikäisten junnujen vanhempien ja jaoston välillä. Kiinnittää huomioita erilaisiin tarpeisiin, ja painotuksiin ja ongelmiin, jotka liittyvät urheilevan nuoren elämään. Seuraa vanhempaintoimikunnan toimintaa.

<< takaisin alkuun

5 Valmennustoiminta

5.1 Valmennuksen linjaukset

alle 12 v.

• harjoituksia keskimäärin 2 kertaa viikossa
• Tärkeintä saada kipinä urheiluun syttymään
• Lajia runsaan tekemisen ja erilaisten pelien ja leikkien kautta, jolloin iso ryhmä liikkuu paljon ja hiki lentää
• Liikkuminen ei hajota paikkoja ja luonnollinen refleksi estää liian rasituksen
• Nuoren Suomen ohjeet 15–20 tuntia hikiliikuntaa viikossa!
• YU-ohjaajakoulutus

12–13 v.

• harjoituksia keskimäärin 3 kertaa viikossa
• Tässä ikävaiheessa tärkeimpänä mahdollisimman monipuolisen lajitekniikan hankkiminen
• Ikävaiheen aikana voidaan tankojumpan avulla hankkia jo voimaharjoittelun tekniikoita. Pääpaino oman kehon voimaharjoittelussa, loikat & kuntopallot & kuntopiirit (keskivartalo & liikkuvuus erityisesti pojat) yms. Kroppa on vielä kevyt
• Urheilija ei saa itsestään liikaa irti. Vauhtia saa ja pitää olla
• Kilpailuja harjoittelun joukossa, kesä tärkeimpiä harjoituskuukausia

14–15 v.

• harjoituksia keskimäärin 4–5 kertaa viikossa
• Tässä ikävaiheessa nopeuden viimeiset herkkyysvaiheet
• Fyysiset muutokset suurimmat, jokainen alkaa olla yksilö!
• Voimaharjoittelussa kiloja mukaan, varsinkin pojilla hyvä käyttää ilmainen testo hyväksi, tytöillä taas pyritään hidastamaan testojen vähenemistä.
• Harjoittelu säännöllisempää, kausivaihtelut mukaan selkeämmin.
• Omat lajiryhmät alkavat selkiytyä.
• Pahat puutteet tekniikassa ja fysiikassa on otettava erityiseen huomioon.
• Huhti-toukokuu tärkeitä kesää ajatellen, voi vielä nousta tai laskea.
• Piirileiritys
• Nuorisovalmentajatutkinto

16–17 v.

• harjoituksia keskimäärin 6 kertaa viikossa
• Oma laji(t) alkaa löytyä
• Urheilulukio
• Harjoittelussa selkeää ryhmittelyä ja kausivaihtelua (viikon sisällä & PK&KVK&KK)
• Palautumisella merkitystä. Tehoja alkaa saada irti, joten vammaherkkyys alkaa
• Kesän kisat – muu rasitus kuten kesätyöt
• Alueleiritys tai SUL:n nuorten maajoukkueleiritykset
• Nuorisovalmentajatutkinto

18–22 v.

• harjoituksia yleensä määrällisesti urheilu-uran eniten (riippuen hiukan lajista, pois lukien kestävyysmatkat)
• Tekniikka mukana kaikessa tekemisessä, mitä ja miksi?
• Elämäntilanteen muutokset: armeija, opiskelut, muutto omaan kotiin, talous ym. hankaloittavat arkea
• SUL:n nuorten maajoukkueleiritykset
• Lajivalmentajatutukinto

5.2 Junioritoiminta, alle 15-vuotiaat

5.2.1 Urheilukoulu 9–11 v

Urheilukoulut ovat ympärivuotisia ja niiden toimintakausi alkaa lokakuussa ja päättyy syyskuun puolessa välissä. Urheilukouluryhmät muodostetaan ikäryhmittäin ja siten, että saman ikäiset tytöt ja pojat harjoittelevat yhdessä. Ryhmillä on harjoituksia 2–3 kertaa viikossa ikäryhmästä riippuen.

Perusajatuksena on monipuolinen liikkuminen sekä perusliikunnan huomioiminen: harjoittelu koostuu juoksemisesta, hyppäämisestä ja heittämisestä: näiden perusliikkeiden yhdistelystä ja muuntelusta.

Jokaisella ryhmällä on 1–2 vastuuvalmentajaa, jotka vastaavat ryhmän toiminnan organisoinnista. Ryhmän koosta riippuen mukana on 2–3 apuvalmentajaa, jotka ovat yleensä ryhmäläisten vanhempia.

5.2.2 Valmennusryhmät 12–15 v

Valmennusryhmien toiminta on niin ikään ympärivuotista ja toimintakausi lokakuusta seuraavan vuoden syyskuuhun.
Harjoitus muuttuu hiljalleen yleisurheilupainotteiseksi. Edelleen harjoitellaan monipuolisesti eri lajien tekniikoita.

SM-kisat alkavat 14 vuoden iässä. Tällöin myös voimaharjoittelu lisäpainoilla otetaan ohjelmaan. Ensin keppi- ja tankojumpan avulla, jolloin mahdollistetaan tekniikoiden oppiminen.

Mikäli mahdollista, tytöt ja pojat erotetaan omiksi ryhmiksi. Tässä on huomioitu nuorten eriaikainen fyysinen kehitys.

5.2.3 Harrasteryhmä
Harrastetoiminnan jatkuva ylläpito on yksi nuorisopuolen tavoitteista.

Harrasteryhmää tulisi tarjota 12–15vuotiaille, sillä valmennusryhmissä harjoitusmäärät ovat jo 4–5 kertaa viikossa.

Ideana olisi tarjota ryhmä, joka harjoittelisi kahdesti viikossa ja jonka tavoitteena olisi oman kunnon ylläpitäminen ja kohottaminen. Tämän lisäksi ryhmässä harjoitettaisiin yleisurheilulajien perustekniikoita.

Mikäli ympärivuotista ryhmää ei ole mahdollisuutta perustaa, on hyvä tarjota harrastustoimintaa talvikaudeksi: lokakuusta huhtikuuhun.

5.3 Kesätoiminta

Kesätoimintaan on hyvä nimetä kaksi vastuuhenkilöä. Yleensä tästä saa yksi ulkopuolinen hyvän kesätyön. Nuorisopäällikkö on usein toiminut toisena vastuuhenkilönä. Kesätoiminnasta vastaavan palkka on ollut noin 1000 euroa. Tämä on hyvä tarkistaa vuosittain: paljon riippuu, kuinka paljon kaupunki toimintaa tukee. Tuki on useimmiten ollut 2500 euron paikkeilla.

Ennen kesätoiminnan aloitusta on hyvä muistaa seuraavat asiat:
- Kenttien varaukset (lähinnä Hippo-viikkokisat) maaliskuussa
- Esitteen painaminen huhtikuussa
- Markkinointia kouluissa toukokuussa
- Markkinointia nettisivuilla sekä esitteiden jakoa huhti-toukokuussa
- Paitojen tilaukset
- Ohjaajien rekrytointi ja koulutus
- Ohjelmien tekeminen
- Mahdollisten välineiden tilaaminen
- Hippokisojen organisointi: toimitsijat, kenttä, palkinnot, ilmoitus, aikataulut, tulokset
- Kesän loputtua ohjaajakulukorvausten organisointi sekä ohjaajien työtodistusten tekeminen

5.3.1 Tutustumisurheilukoulu
Tutustumisurheilukoulu on tarkoitettu 7–12-vuotiaille lapsille ja urheilukoulun tarkoituksena on tutustua yleisurheilun eri lajeihin.

Urheilukoulua järjestetään kesä-, elo- ja syyskuun alusta alkaen. Yhden urheilukoulun kesto on viisi viikkoa, johon sisältyy kahdet harjoitukset viikossa. Urheilukoulua on tarjottu kahdella urheilukentällä, yleensä Pyynikillä ja Lamminpäässä.

Tutustumisurheilukoulun hinta on 30 euroa, joka sisältää harjoitukset, t-paidan sekä lisenssin (sis. tapaturmavakuutus). Maksut hoidetaan käteisellä paikan päällä. Paidan saa samalla myös mukaan.

5.3.2 Tsemppiurheilukoulu
Tsemppiurheilukoulun tavoitteena on tutustua leikkimielisesti yleisurheilun lajeihin. Urheilukoulu on tarkoitettu 4–6-vuotiaille lapsille.

Urheilukoulua järjestetään kesäkuun ja elokuun alusta alkaen. Yhden urheilukoulun kesto on viisi viikkoa, johon sisältyy kahdet harjoitukset viikossa. Urheilukoulu toimii samanaikaisesti tutustumisurheilukoulun kanssa. Tämä helpottaa huomattavasti vanhempien kuljetustaakkaa. Urheilukoulu on tarjottu Pyynikin urheilukentällä.

Tsemppiurheilukoulun hinta on 30 euroa, joka sisältää harjoitukset, t-paidan sekä lisenssin (sis. tapaturmavakuutus). Maksut hoidetaan käteisellä paikan päällä. Paidan saa samalla myös mukaan.

5.3.3 HIPPO-viikkokisat
Maksuttomat kaikille avoimet Hipot järjestetään Ratinan stadionilla. Pyrkimyksenä on järjestää noin 10 kisat/kesä. Myös muutaman kisan järjestämistä esim. Lamminpäässä kannattaa harkita lähinnä toiminnan markkinoinnin kannalta.

Osuuspankin kanssa sovitaan palkinnoista aina keväisin. Jokainen lapsi 13-sarjaan asti palkitaan joka kerta osallistumisesta. Tulokset julkaistaan netissä. Lapset ilmoittautuvat paikan päällä noin 1 tunti ennen kisan alkua. Ilmoittautumisten ottaminen vaatii osaamista sekä pitkää pinnaa.

Sarjat ovat olleet 4–13-vuotta. Jokaisella sarjalla kullakin kilpailukerralla ohjelmassa yksi juoksumatka sekä jokin kenttälaji (heitto/hyppy).

Yhteistyö Ratinan henkilökunnan kanssa sujuu ja useimmiten he huolehtivat suorituspaikkojen kuntoon laittamisesta, kunhan heitä informoidaan asiasta riittävän ajoissa.

5.4 Talvikauden temppukoulu

Temppukoulu on tarkoitettu 4–6-vuotiaille. Temppukoulu harjoittelee lokakuusta lähtien läpi talvikauden. Harjoituksia on kerran viikossa. Aluksi paikkana on koulun liikuntasali. Pirkkahalliin siirrytään, kun se avautuu yleisurheilukäyttöön.

Temppukoulun maksu on kaudella 2010–2011 60 euroa, joka sisältää harjoitukset, t-paidan ja vakuutuksen.

5.5 Kilpailut

Junioreille on seuran omasta puolesta tarjolla noin 20 kilpailua /vuosi. Tämän lisäksi on piirinmestaruuskisoja, seuraotteluita sekä 14–15-vuotiaille SM-kisat.
Edellä mainitut kilpailut kuuluvat junioreiden vuosimaksuun.

5.6 Valmentajien rekrytointi

Valmentajien rekrytointi on jatkuvaa hommaa ja silmät on hyvä pitää koko ajan auki, vaikka valmentajatilanne olisikin hyvä. Hyviä rekrytointipaikkoja ovat Tampereen oppilaitokset: yliopisto, ammattikorkeakoulut sekä TTY. Lisäksi on hyvä olla selvillä lasten vanhempien urheilutaustoista: usein siellä on entisiä yleisurheilijoita, jotka lähtevät mielellään apuvalmentajiksi.

Jonkinlaisena nyrkkisääntönä kannattaa pitää seuraavaa: kaksi päävalmentajaa / ryhmä ja tämän lisäksi apuvalmentajia. Alle 12-vuotiaiden toiminnassa riittää yksi valmentaja kymmentä lasta kohden. Tästä eteenpäin olisi suositeltavaa olla yksi valmentaja 6–8 urheilijaa kohden.

5.7 Valmennusryhmätoiminta yli 15 v.

Yleisurheilun valmennuspäällikkö vastaa ja koordinoi yli 15-vuotiaiden toimintaa. Hän auttaa valmennuksen järjestämisessä, myös seuran rajojen ulkopuolelta tarvittaessa. Päämääränä on huolehtia, että urheilijat saavat halutessaan tehokasta valmennusta. Valmennuspäällikkö auttaa uutta valmentajaa haluavia, hän toimii puolueettomasti ja ensisijaisesti urheilijan toiveet huomioiden.

Pyritään organisoimaan valmennus niin, että jokainen kokee voivansa harrastaa lajia haluamallaan tasolla. Seuran kautta ei urheilijoita jaeta eri ryhmiin. Pyritään järjestämään kuitenkin toimivia tehoharjoituksia tai lajiryhmäkohtaisia harjoitusryhmiä, joissa jokaisen yksilön on mahdollisuus harjoitella valvotusti nousujohteisesti.

Valmennuspäällikkö on yhdessä nuorisopäällikön kanssa mukana takaamassa luontevaa siirtymistä yli 15-vuotiaiden toimintaan.

5.8 Valmentajien koulutus

Valmentajia kannustetaan suorittamaan piirin ja liiton organisoimaa koulutusta. Vuosittaiset valmennusseminaarit ovat myös oivia koulutustapahtumia. Valmentajia kannustetaan ja tuetaan osallistumaan valmennettavansa leiritykseen.

Kaudella 2010-2011 valmentajia kustannetaan leireille valitun valmennettavansa kanssa seuraavasti:
- Valmentajan osallistumismaksu alueleirille ja nuorten maajoukkueleirille, matkoja ei korvata.
- Jaosto ei osallistu piirileirin kustannuksiin.
Tukikäytäntö arvioidaan vuosittain uudelleen.

Tarpeen mukaan pyritään järjestämään seuran sisäisiä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia.

5.9 Valmentajien rekrytointi

Pyritään kouluttamaan ja rekrytoimaan omaan seuraan tarvittaessa uusia valmentajia myös yli 15-vuotiaiden toimintaan. Haasteena on saada uudet valmentajat kokonaisvaltaisemmin mukaan seuran toimintaan. Alle 15-vuotiaiden oman seuran ohjaajien kohdalla pyritään kannustamaan heitä jatkamaan ohjauksesta varsinaiseen valmennustoimintaan.

<< takaisin alkuun

6 SM- ja pm -kilpailut

Seura maksaa kaikki osallistumismaksut SM- ja pm-kisoihin. SM-kisoihin järjestetään yleensä yhteiskuljetus tai muuten korvataan matkakulut. Piirinmestaruuskisat ovat yleensä niin lähellä, ettei yhteiskuljetusta tai matkakorvauksia tarvita.

6.1 Ilmoittautuminen SM- ja pm -kisoihin

• ilmoittautuminen tapahtuu aina keskitetysti seuran kautta
• Pyrinnön omassa kilpailukalenterissa on viimeinen ilmoittautumisaika, yleensä päivää ennen virallisen ilmoittautumisajan päättymistä ja kisavastaava, joka hoitaa ilmoittautumiset eteenpäin
• ilmoittautumisia SM- ja pm-kisoihin ei tehdä itse www.kilpailukalenteri.fi kautta
• kisavastaavalle ilmoitetaan aina ennätys, kauden paras tulos, niiden tekopaikka ja -aika sekä urheilijan puhelinnumero

6.2 Matkakulut SM-kisoihin

• Jos on järjestetty yhteiskuljetus, erillisiä kyytejä ei korvata ilman pätevää syytä.
• Jos ei ole yhteiskuljetusta, korvataan bussi/junalippujen mukaan tai bensakuluina 0,2 euroa/km. Bensakulut maksetaan vaan, jos kyydissä on vähintään kaksi urheilijaa, mielellään auto täynnä.
• Valmentajista maksetaan vain kisojen vastuuvalmentajat, jotka seura nimeää erikseen.
• Matkakulut maksetaan SM-kisoihin, mutta seura asettaa yleensä tulosrajat, jotka urheilijan tulee saavuttaa. Osallistua voi ilman tulosrajaakin, mutta silloin seura maksaa vain osanottomaksun.

6.3 Majoittuminen SM-kisoissa

Kalevan Kisat
- hotellitasoinen majoitus
Nuorten SM-kisat
- halvempi hotelli, motelli, retkeilymaja tai koulumajoitus
- Jos kisat järjestetään kohtuullisen ajomatkan päässä ja kisa alkaa vasta klo 12 jälkeen, majoittuminen ei ole tarpeen.
- Majoitus maksetaan urheilijoille sekä kisojen vastuuvalmentajille, jotka seura nimeää erikseen
- SM-kisoihin seura määrittelee yleensä tulosrajat, jotka urheilijan tulee saavuttaa korvauksen saamiseksi. Kisoihin voi osallistua ilman tulosrajaakin omalla kustannuksella, mutta seura maksaa silloin vain osanottomaksut.

6.4 Ruokaraha SM-kisoissa

Kesän SM-kisoissa maksetaan ruokaraha urheilijoille ja vastuuvalmentajille. Ensisijaisesti kustannetaan kilpailujärjestäjän tarjoama ateria (noin 5 €), jos urheilija ei sitä lajin ajankohdan takia pysty syömään, maksetaan korvaus rahana.
Korvausta ei makseta hallikisoissa.

6.5 Vastuuvalmentajan tehtävät SM-kisoissa

Ennen kilpailua:
- majoituksen varaaminen
- kuljetusten varaaminen / hoitaminen
- osallistujien kerääminen seurassa
- osallistujien ilmoittaminen kisoihin
- informointi urheilijoille

Kilpailupaikalla:
- varmistaa, että varmistukset on tehty
- hoitaa kuljetukset maja- ja kilpailupaikan välillä
- maksaa ruokarahat
- toimii seuran virallisena henkilönä kisaorganisaatioon päin, esim. protestit

Kilpailun jälkeen:
- tilittää seuralle ruokarahalomakkeet ja ylimääräiset rahat mahdollisimman pian kilpailun jälkeen
- raportoi kilpailumenestyksestä ja kisareissusta

<< takaisin alkuun

7 Seuraottelut

7.1 Seurajoukkueen muodostamisperusteet

- Junnupuolella perusajatus on, että jokainen lapsi pääsee vähintään kerran kaudessa edustamaan seuraa
- etusija on kyseisen kilpailusarjan urheilijoilla
- yksi laji per urheilija eli saadaan mahdollisimman paljon urheilijoita joukkueeseen mukaan
- Turun viestiseuraotteluun ja Vattenfall-finaaliin joukkue valitaan tulosten perusteella

7.2 Seuraotteluvastaavan tehtävät

Ennen seuraottelua:
- ryhmien valmentajat ilmoittavat seuraotteluvastaavalle oman ikäluokkansa valitut kilpailijat
- kirjoittaa kisaan valituille urheilijoille kirjeen, josta käy ilmi 
- lähtö- ja tuloajat
- mitä otettava mukaan, esim. evästä
- Pyrinnön joukkue
- kisan aikataulu (mikäli mahdollista)
- Kirje lähetetään Pyrinnön toimistoon ( Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen ), josta se postitetaan seuraotteluun valituille urheilijoille tai lähetetään mahdollisesti sähköpostitse. Kirje laitetaan myös nettiin
- ilmoittaa Pyrinnön joukkueen ko. kisan järjestäjille

Kilpailun aikana:
- toimii kilpailupaikalla Pyrinnön yhteyshenkilönä
- vastaa joukkueen muutoksista, varmistuksista, mahdollisista protesteista jne.
- huolehtii Pyrinnön lakanan kilpailupaikalle ja sieltä pois

Kilpailun jälkeen:
- raportoi kilpailumenestyksestä ja kisareissusta

Nuorisopäällikkö nimeää seuraotteluvastaavat kauden alussa.

7.3 Seurajoukkueiden Eurooppa-cup

- pyritään osallistumaan vuosittain kansainväliseen nuorten seurajoukkueiden Eurooppa-cupiin
- joukkueenjohtaja hoitaa matkajärjestelyt ja informoi osallistujia
- osa matkakustannuksista jää urheilijoiden itsensä maksettaviksi
- seura osallistuu vain pienellä osuudella matkan kustannuksiin
- matkan rahoittamiseksi pyritään tekemään talkoita

<< takaisin alkuun

8 Kilpailutoiminta

8.1 Kilpailutoiminnan tavoitteet

Pyrinnön kilpailutoiminnan tavoitteena on järjestää Suomen oloissa kovatasoisia kansainvälisiä kilpailuja sekä halli- että kesäkaudella. Tavoitteena on saada myös TV mukaan tärkeimpiin ja suurta yleisöä eniten kiinnostaviin tapahtumiin. Tätä tavoitetta tukee myös Tampereen kaupungin strategia toimia kansainvälisten arvokilpailujen kotikaupunkina eri lajeissa.

Yhtä tärkeä osa, kuin aikuisten kansainväliset kilpailut, ovat junioreiden kattava kilpailutoiminta. Tässä tavoitteena on taata oman seuran junioreille kovatasoisia kilpailuja omalla paikkakunnalla. Tärkeänä tavoitteena on myös auttaa junioritoiminnan rahoitusta ja näin taata kohtuulliset kausimaksut nuorimmille ryhmille, jolloin kynnys osallistua toimintaan madaltuu.

8.2 Tärkeimmät kilpailut

Pyrintö pyrkii hakemaan normaalien vuosittaisten kilpailutapahtumien lisäksi kansainvälisiä tai kansallisia arvokilpailuja. Kansainvälisistä kisoista voidaan mainita esimerkkinä nuorten EM-kilpailut 2003. Kansallisen tason mestaruuskilpailuja aikuisten tai nuorten sarjoissa järjestetään käytännössä vuosittain vähintäänkin yhdet. Kansallisen tason suurtapahtuma Kalevan Kisat järjestetään normaalin kiertojärjestyksen mukaisesti, kun oikeus on omalla alueella. Tämä tapahtuu noin 10–15 vuoden välein.

Vuosittaisista kilpailutapahtumista merkittävimmät ovat Tähtien Kisat hallikaudella ja Eliittikisat kesällä. Junioritapahtumista huomattavin on Tampere Junior Indoor Games, jonka osallistujamäärät ovat viime vuosina kohonneet reilusti yli tuhannen. Kesäkaudella on muutamana vuotena järjestetty vastaavasti Tampere Junior Games, joka on kohottanut osallistujamääriään vuosi vuodelta.

Kaiken kaikkiaan Pyrintö järjestää joka kausi noin 40–60 virallista kilpailutapahtumaa, jossa isompien kisojen lisäksi mukana mm. kesän viikkokisat ja heitto-cup tapahtumat.

8.3 Kilpailujen hakeminen

Käytännössä kaikille virallisille kilpailuille tulee hakea kilpailulupa. Kansalliset ja sitä suuremmat kilpailut anotaan SUL:n taholta siten, että koko kalenterivuoden tapahtumat on haettava edellisen vuoden marraskuun aikana. Tarkka päivämäärä kunakin vuonna on löydettävissä SUL:n nettisivuilta. Piirikunnallisen tason kilpailut ja piirinmestaruuskilpailut myöntää Hämsy aina kunkin kilpailuvuoden alussa.

Kansallisen tason mestaruuskilpailuille on oma hakumenettelynsä, joka selviää tarkemmin SUL:n julkaisemista mestaruuskilpailusäännöistä.

8.4 Kilpailujen käytännön järjestelyt

Ennen kunkin kilpailukauden alkua on hyvä käydä Tampereen kaupungin vastaavien henkilöiden kanssa läpi kilpailukalenteri ja tärkeimmät vaatimukset eri kilpailuille. Myös sekä Pirkkahallin että Ratinan varuste- ja välinetilanne on hyvä käydä läpi mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.

Kuhunkin yksittäiseen kilpailuun on varmistettava riittävä määrä toimitsijoita ennalta määrättyihin tehtäviin. Viime vuosina tämä on tapahtunut pääosin sähköpostin ja osittain Pyrinnön nettisivujen välityksellä. On myös hyvä jakaa avaintoimitsijoille sekä hallikauden että kesäkauden toimintakalenterit, josta selviävät tarkemmat päivämäärät ja lajit.

Iso osa käytännön järjestelyjä on ennen kulloistakin tapahtumaa tehtävät ennakkovalmistelut. Hyvänä tavoitteena on varmistaa kenttävälineistön ja tarvittavien tietotekniikkalaitteiden paikallaolo ja toimivuus viimeistään kilpailua edeltävänä päivänä. Olennainen osa ennakkovalmistelua on yhteistyö kenttähenkilökunnan kanssa. Tämä takaa, että työnjako kisatapahtuman aikana on selkeä ja että kenttä on siinä kunnossa kuin kisoihin tarvitaan.

8.5 Tuomarikoulutus

Tuomarikoulutus on tärkeä osa kilpailutoimintaa. Pyrintö järjestää itse kolmentasoista tuomarikoulutusta. Aloittavien junioreiden vanhemmille on suunnattu yleisurheilun sääntöjen starttikurssi, jossa käydään läpi noin 1–2 tunnin aikana tärkeimpiä sääntökohtia. Painotus on selkeästi juniorisäännöissä ja kuinka ne poikkeavat ns. normaaleista säännöistä. Toisena tasona on varsinainen tuomarikorttiin tähtäävä koulutus. Tämä tapahtuu noin 3 tunnin koulutuksena, joka sisältää myös pienimuotoisen kokeen. Koulutuksen tuloksena kukin osallistuja saa tuomarikortin. Huomattavaa kuitenkin on, ettei tuomarikortin puuttuminen estä osallistumista kilpailujen toimitsijatehtäviin. Tällöin vain tehtävä katsotaan jokaiselle kokemusta vastaavaksi. Juniorikisojen kautta on hyvä edetä aina vaativampiin tehtäviin.

Kilpailujen sujuvuuden ja onnistumisen kannalta tärkeän ryhmän muodostavat lajijohtajat. Tämä koulutus järjestetään henkilöille, jotka tulevat toimimaan isoimmissa kilpailuissa lajinjohtajina. Lajijohtajatasolta seuraavat koulutukset järjestää SUL oman koulutuskalenterinsa mukaisesti. Näistä mainittakoon mm. kilpailujen johtajan koulutus.

Perustuomarikoulutuksen lisäksi kilpailuissa on omia erikoisalueitaan, joihin on saatavissa omaa koulutustaan. Näitä ovat mm. maalikamerakoulutus, lähettäjäkoulutus ja tulospalvelukoulutus. Lisäksi SUL järjestää joka vuosi yhteiset koulutuspäivät eri ryhmille, joissa käydään läpi sääntöjen uusimpia muutoksia sekä kokemuksia menneistä kilpailuista.

8.6 Toimitsijoiden rekrytointi

Yleisurheilukilpailujen järjestäminen vaatii joka tasolla suuren määrän toimitsijoita. Pyrintö panostaa toimitsijoiden hankkimisessa kahteen asiaan. Uusien aloittavien junioreiden vanhemmilta kysytään jo heti alusta asti halukkuutta toimitsijatehtäviin ja annetaan tehtäviä aluksi juniorikisoissa mutta myös isommissa kisoissa halukkuuden ja tarpeen mukaan. Näin pyritään saamaan myös vanhemmat mukaan lapsen harrastustoimintaan. Toinen tärkeä osa-alue toimitsijoiden hankinnassa on pitää aikuiset mukana tehtävissä vaikka lapsi olisikin jo lopettanut yleisurheilun. Näin toiminnasta tulee aikuiselle oma harrastus, joka voi joissain tapauksissa jatkua vuosia.

Pyrintö ei kompensoi erikseen toimitsijatehtäviin käytettyä aikaa esimerkiksi yksittäisen lapsen valmennusmaksuissa. Kilpailutoiminnasta saatavat tulot käytetään yleisesti toiminnan tukemiseen. Juniorikilpailuista saatavat tulot käytetään junioritoimintaan jne. Toimitsijatehtävät perustuvat siis pitkälle henkilöiden omaan motivaatioon toimia osana kilpailuiden järjestelykoneistoa. Tämän on havaittu olevan hyvä asia kilpailuiden onnistumisen ja toimitsijoiden keskinäisen ilmapiirin kannalta.

8.7 Kilpailuihin liittyvää materiaalia

Tähän on koottu joitain olennaisia kilpailutoimintaan liittyvää sääntö- ja muuta kirjallisuutta. Tärkein lähde on kuitenkin SUL nettisivut johon on koottu kattavasti materiaalia säännöistä, ohjeista, välineistä ja myös kilpailutoimintaan liittyvät SUL:n kokousten pöytäkirjat.

IAAF: Yleisurheilun kansainväliset säännöt
SUL: Yleisurheilun mestaruuskilpailusäännöt
SUL: Lasten yleisurheilusäännöt

<< takaisin alkuun

9 Viestintä

Viestinnän tavoitteena on tuoda Tampereen Pyrinnön yleisurheilu esille dynaamisena, kehittyvänä ja laadukasta toimintaa tarjoavana seurana, joka näkyy ja kuuluu muiden harrasteseurojen rinnalla.

9.1 Sisäinen viestintä

• jaoston sisäisen viestinnän tärkein kanava ovat nettisivut, lisäksi viestitään sähköpostilla, koko jaoston ja ryhmien tilaisuuksissa sekä kokouksissa
• paikallislehden seurat-palstalle laitetaan tiedot tulevista tapahtumista

9.2 Ulkoinen viestintä

• netti on myös ulkoisen viestinnän väline
• seuran sisäisessä Pyrintöläinen-lehdessä ollaan näyttävästi esillä

<< takaisin alkuun

versio 1.4./lokakuu 2010

*********

Muutosloki (oleelliset muutokset edelliseen versioon verrattuna)

versio 1.4./28.10.2010
- leirikustannusten korvauskäytännöt kaudelle 2010–2011 vahvistettu

versio 1.3./lokakuu 2010
- valmennusryhmien vuosimaksut kaudelle 2010–2011 päivitetty
- temppukoulun maksu kaudelle 2010–2011 päivitetty
- yli 15-vuotiaiden osalta osanottomaksujen ja seuran asujen maksukäytäntöjä tarkennettu
- SM-kisojen matkakulu- ja majoituskäytäntöjä tarkennettu

versio 1.2./huhtikuu 2009
- valmentajien kulukorvaukset vuodelle 2009 päivitetty
- urheilijoiden kulukorvaukset vuodelle 2009 päivitetty
- saunan varausten ja tiedustelujen yhteystiedot päivitetty

versio 1.1./marraskuu 2008
- valmennusryhmämaksut vuodelle 2009 päivitetty
- kausimaksujen sisältöä 15-19 -vuotiaiden osalta tarkennettu
- kilpailujen osanottomaksuja koskevaa kappaletta tarkennettu
- kilpailuasujen ja tuulipukujen osalta tarkennettu tietoja
- temppukoulun tiedot lisätty
- jaoston osallistumista eri tasoisten leiritysten kustannuksiin tarkennettu

versio 1.0./huhtikuu 2008