Tampereen Pyrintö r.y.

TOIMINTASÄÄNNÖT

1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli

Yhdistyksen nimi on Tampereen Pyrintö r.y.
Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki Länsi-Suomen läänissä.
Yhdistys on perustettu syyskuussa 1896 ja merkitty yhdistysrekisteriin 26.6.1924.
Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.
Seuran kieli on suomi.
Seuran toiminta-alue on Tampereen seutu.

2 § Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua edel­lytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoitustaan seura toteuttaa:

1 Tarjoamalla jäsenilleen
- kilpailutoimintaa
- koulutustoimintaa
- valmennus- ja harjoitustoimintaa
- nuorisotoimintaa
- tiedotus- ja suhdetoimintaa
- kuntoliikuntaa
- muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa yhteiskunnalle fyy­si­ses­ti ja henkisesti vireitä ja hyödyllisiä kansalaisia

2 Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla toiminta-alueensa viran­omaisten ja muiden yhteisöjen huomiota liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti lii­kun­nan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hank­ki­mi­seen ja hoitamiseen.

3 Harjoittamalla julkaisutoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi seura voi
- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tar­peel­lisia kiinteistöjä sekä
- hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omis­­ta­en ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monis­tus­toi­min­taa, majoitus- ja ravitsemusliikettä ja bingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen urheiluvälineitä ja –asusteita tavoittelematta voittoa.

4 § Seuran jäsenyys

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäseneksi se on seuran päätöksellä liittynyt.

5 § Seuran jäsenet

Seuran varsinaiseksi jäseneksi johtokunta voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu nou­dat­tamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.

Kunniajäseneksi seuran kokous voi kut­sua johtokunnan esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kun­niajä­se­nen arvo on elinikäinen.

Kunniapuheenjohtajaksi seuran kokous voi kutsua seuran pu­heen­johtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elin­ikäi­nen.

Kannatusjäseneksi seuran johtokunta voi hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeus­kelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai ker­takaikkisen kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenellä on puheoikeus mutta ei ääni­oikeutta seuran kokouksissa.

6 § Seurasta eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan mer­kit­semistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mut­ta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edel­lyt­tä­mät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.

7 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

Johtokunta voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toi­mii vastoin seuran tarkoitusta taikka syyllistyy epäurheilijamaiseen toimintaan. Johtokunta päättää myös kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä an­net­ta­vis­ta rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sään­tö­jä ja määräyksiä. Seuran sijasta kurinpitotoimista voi päättää lajin kansallinen liitto säännöissään ja sääntöjään alemmanasteisissa määräyksissään vahvistetulla tavalla.

Päätös tulee voimaan heti, ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun se on lähetetty asianomaiselle kirjatussa kirjeessä.

Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

8 § Liittymis- ja jäsenmaksut

Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kan­nat­us­jä­sen­mak­sujen suuruudesta päättää vuosittain seuran vuosikokous. Kunnia-jäseniltä ja kunniapuheenjohtajilta ei peritä jäsenmaksuja.

Johtokunnalla on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos
- hän on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähin­­tään 25 vuotta tai
- on suorittanut kertakaikkisena suorituksena 20 vuoden jäsen­maksut tai
- on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita pal­ve­luksia.

Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista.

9 § Seuran vuosikokous ja ylimääräiset kokoukset

Seura pitää vuosikokouksen maaliskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.

Kutsu seuran varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen on julkaistava vähintään 7 päivää ennen kokousta Aamulehdessä ja/tai Pyrintöläinen-lehdessä.

10 § Vuosikokous

Vuosikokouksen asiat

1 Avataan kokous.
2 Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja,
b) sihteeri,
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa,
d) ääntenlaskijat.
3 Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet.
4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5 Esitetään johtokunnan laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilin­tar­kas­ta­ji­en antama lausunto.
6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille.
7 Päätetään, mitkä urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevana toimikautena.
8 Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannatusjäsenmaksun suuruus.
9 Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio.
10 Valitaan jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja joka toinen vuosi.
11 Valitaan johtokunnan muut jäsenet erovuoroisten tilalle.
12 Valitaan jaostojen esitysten pohjalta kunkin urheilukohtaisen jaoston johtokuntaan vähintään 5 ja enintään 12 jäsentä, joista yksi valitaan jaoston puheenjohtajaksi.
13 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varahenkilöt.
14 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
15 Päätetään kokous.

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat vuosikokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä johtokunnalle kirjallinen esitys viimeistään tammikuun loppuun mennessä.

11 § Seuran ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tar­peel­li­sek­si, kun seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran ääni­oikeutetuista jäsenistä on jonkin asian käsittelyn takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen ko­kouk­sen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on kutsuttu koolle.

Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä esityksen edellä mainitulla tavalla.

12 § Pöytäkirja

Seuran, sen johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöy­tä­kirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

Johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkastetaan heti tai seu­raa­­vas­sa kokouksessa.

13 § Äänestys

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista ää­nis­tä. Äänten mennessä tasan voit­taa se mie­lipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että valitaan eniten ääniä saaneet. Hen­ki­lö­vaa­leis­sa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Kaikissa kokouk­­sis­­sa suo­ri­te­taan äänestys suljettuja lippuja käyttämällä sitä vaadittaessa.

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa mak­sa­neel­la 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä sekä kunniajäsenellä, kun­­nia­pu­heen­johtajalla ja ainaisjäsenellä, kannatusjäsentä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

14 § Seuran hallinto

Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa johtokunta, johon kuuluu kahdeksi ­vuo­dek­si valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi vuodeksi valitut 10 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensim­mäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella. Johtokunnan jäsenen ja puheenjohtajan toimikausi päättyy vaalia toiseksi seuraavan vuosikokouksen päättyessä.

Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunta valitsee lisäk­si sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt vara­pu­heen­joh­tajan kutsusta tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saa­pu­vil­la.

Johtokunnan tehtävänä on erityisesti
- toteuttaa seuran kokouksen päätökset
- johtaa ja kehittää seuran toimintaa
- valvoa jaostojen toimintaa ja antaa tarvittaessa toimintaohjeita
- valita tarvittavat valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat
- vastata seuran taloudesta
- pitää jäsenluetteloa
- tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös
- tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten
- hoitaa seuran tiedotustoimintaa
- hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurin­pi­to­toi­mis­ta
- valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduis­taan
- vapauttaa kesken toimikauden eroavan jaostojohtokunnan jäsenen tai puheenjohtajan ja valita tilalle jaostojohtokunnan esityksestä uuden jaostojohtokunnan jäsenen tai puheenjohtajan
- hyväksyy seuran kunnia-, ansio- ja tunnustusmerkkien sekä standaarin säännöt
- päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansio­merk­ki­en esittämisestä
- päättää seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä
- ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii
- luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta.

15 § Tilivuosi ja tilintarkastajien toimikausi

Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Tilintarkastajien toimikausi on vuosi. Tilintarkastajien tehtävä päättyy vaalia seuraavan vuosikokouksen päättyessä.

16 § Nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yh­des­sä sih­teerin tai jonkun muun johtokunnan määräämän johtokunnan jäsenen tai toi­mi­hen­kilön kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.

17 § Jaostot

Jaoston toimintaa johtaa kunkin urheilukohtaisen jaoston johtokunta.

Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran johto­kun­ta vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.

Jaoston johtokunta esittää seuran vuosikokoukselle ehdokkaansa jaoston johtokunnan puheenjohtajaksi ja 4 – 11 jäseneksi. Jaoston johtokunnan jäsenen ja jaoston puheenjohtajan toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan vuosikokouksen päättyessä.

Jaoston toiminnasta päätetään viimeistään helmikuussa pidettävässä jaoston vuosikokouksessa noudattaen soveltuvin osin niitä menettelytapamääräyksiä, jotka näissä säännöissä on annettu seuran toiminnan järjestämiseksi.

Jaoston johtokunnan on hyväksyttävä jaoston tilinpäätös ja toimintakertomus ennen niiden seuran johtokunnalle esittämistä.

18 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäs­osan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muut­tamisesta.

19 § Seuran purkaminen

Seuran purkamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä kahdessa perättäisessä, vähintään 14 vuorokauden väliajoin koollekutsutussa seuran kokouksessa, jossa kummassakin sitä tulee kannattaa ainakin kolmen neljäs­osaa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erik­seen seuran pur­ka­mi­sesta.

20 § Seuran varojen luovuttaminen

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava Tampereen Pyrinnön tukisäätiölle purkamisesta päättäneen ko­kouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valit­se­mat henkilöt.

Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

21 § Saavutetut jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Yhdistysrekisterin numero 9499

Säännöt uusittu 24.10.2002

Säännöt rekisteröity 15.4.2003